Historia

Asemakaavan illustraatio vuodelta 1969

Pähkinärinteen historiaa

Asuinalueen toteutuminen

Pähkinärinteen luonto oli ennen rakentamista kallioista metsä aluetta. Alue rakennettiin lyhyenä aikana 1970 -luvun alussa. Asemakaava sovitettiin osin räjäyttämällä pois kallioita alueen tieltä.

Merkittävänä ympäristötekijänä on luonnonkaunis Lammaslampi, joka on kaikkien varjelema keidas.   Pähkinärinteen asemakaava on tyypillinen 1960-luvun uusruutukaava. Rakennusliike Otto Wuorio Oy otti tavoitteekseen tehdä alueesta korkeatasoisen ja palkkasi siksi arvostetun suunnittelijan, arkkitehti Pentti Aholan. Kaavan jyrkkä kontrasti luontoon oli ajalle tyypillistä. Nykyiset puistosuunnitelmat pehmentävät rakennusten asemaa maisemassa ja vievät alkuperäisen asemakaavan ideaa. Yhtenäinen arkkitehtuuri esiintyy erityisesti tiilipintaisissa kerrostaloissa ja niiden värityksessä sekä betonirakenteisissa parvekkeissa, joita tosin on osin uusittu. Ostoskeskus toteutettiin vaatimattomampana kuin kaavaluonnoksissa, samoin lähiökeskuksen 12-kerroksinen maamerkki-kerrostalo toteutettiin 10 vuotta myöhemmin matalampana verrattuna kaavaluonnoksen siroon torniin.

Otto Wuorio rakentaa, kuva vuodelta 1973

 

On varhaiskevät -73.  asuntoja tarvitaan lisää!!

Tapani Mäkipää muistelee aikaa jolloin Pähkinärinne rakennettiin:

Työvoimaa ei ole riittävästi  ja  sen  laatu on  aika vaatimaton, siinä  oli asetelma  lähtiessäni  vetämään  Pähkinärinteen rakentamista v-73 keväällä.

Työvoimaa tuli Pohjois-Karjalasta,  majoitus runsaan sadan  hengen  asuntoparakkiin, valvoja ja luvallinen kaasuase. Työntekijöiden opastusta ja uusia järjestelyjä puutteellisille taidoille. Kuvan tilanteessa 9 työmaata, joissa kussakin 1- 4 rakennusta. Työmaan  vastuuhenkilö  on vastaava mestari (Nykyisin työmaan päällikkö) sekä hänellä 1- 3 apulaista.( nuorempaa rkm).

Pähkinärinteen  rakennukset  on toteutettu  betonirunkoisina, seinät suurmuoteilla  ja holvit  pöytämuoteilla, pöytämuotit tehtiin  työmaalla runkotöiden välityönä( kuvassa pöytämuottipino) As Oy Pähkinäpirtin eteläpäässä  odottamassa  runkotyön alkua. Viimeisenä  rakennetun tornitalon  Pähkinäterhon  holvit  tehtiin kokeiluna uusilla  kuorilaatoilla

Kaavan dominanttia ollaan totettamassa, tornitalo 1986

Yleisin seinien  ulkopinnan  materiaali  on  punainen  tiili. Perustusratkaisut olivat hyvät. Paalutusta  tarvittiin  Pähkinäpirtin  pohjoispäässä  ja Pähkinätorin itäosalla. Mitoitustehtävien hoitoon koulutettiin  `mitoittaja`, jolla oli käytössään viimeistä tekniikkaa.   Tällöin ei joka työmaalle tarvinnut hankkia mitoitustehtäviin erikoishenkilöä. Mitoittajalle  ohjasin myös alueellisen maamassojen hyödyntämisen.

Torninosturit olivat työmaalla jo  perustusvaiheessa. Kuvassa 5  nosturia. Hieman  myöhemmin  otetussa kuvassa huomaamme  Pähkinäpirtin sivulla olevan jo 2 torninosturia.

Työmaiden  käyttöön oli rakennettu parakki, jossa oli toimisto,  varasto ja varsinkin  siirtotyöläisille  tärkeä  ruokala. Sijainti oli keskeneräisen Pähkinärinteentien pohjoispuolella , paikassa, johon ollaan  nyt  sijoittamassa  lisärakennusta. Toinen  parakki oli  Pähkinätorpan  itäpuolella (kuva, jossa keskellä torninosturi +  Pähkinäterho) . Lisäksi pieniä  toimisto- tiloja  piirustusten ja puhelinyhteyksien käyttöä varten.

Rakentaminen oli  vilkasta  1970– luvun alkuvuodet… mutta loppuvuosien lama hiljensi rakentamisen niin, että 1978 oli talvella muutama  kuukausi, jolloin ei Pähkinärinteellä rakennettu ollenkaan.

 

ilmakuva  vuodelta 1973

rakenteilla olevat yhtiöt, (sulkeissa urakoitsija) :

Pähkinäraitti (Tapiola)

Pähkinäkontu B ( Tapiola)

Pähkinälampi (Riikonen)

Pähkinätorppa A+B ( Tapiola)

Pähkinäpirtti A+B ( Vuolio)

Pähkinätori (Tapiola )

Pähkinäkätkö (OE  )

Pähkinäaho (Tapiola)

Pähkinäniitty (Tapiola)

 

perustukset valmisteilla yhtiöillä:

Pähkinäpuu

Pähkinäpesä

Pähkinätie

Lammenranta, puusto Lammaslammentien länsipäädyssä puuarina tehty, rakentaminen kesken, taustalla alueen viimeinen alkuperäinen rakennus puretaan kohta tämän jälkeen.

 

.

Ilmakuva vuodelta 1998

Eteläinen kaava-alue Pähkinärinne 2

Pähkinärinteen 2. kaava-alue suunniteltiin ja rakennettiin 1980 -1995. Asemakaavan on laatinut Vantaan asemakaavaosasto ja rakennusten suunnittelijana on Arkkit.tsto Aatos ja Aila Issakainen. Alueella on oma pieni ostokeskus, koulu, neuvola ja kirjasto.

Pähkinärinne 2 pienoismalli vuodelta 1980

 

Korjaus- ja täydennysrakentaminen 

20 vuoden jälkeen oli aika tarkastella aluetta taas kriittisemmin ja pientä parantamistarvetta oli  havaittavissa. Alueen epäkohtien korjaamisesta syntyi Pähkinärinne 2000-suunnitelma. Asukkaiden, hoitoyhtiön ja kaupungin virkamiesten yhteissuunnittelu loi toimikunnan joka nimettiin Pähkinäryhmäksi.

 

 

 

 

Vantaan Sanomat kirjoitti aiheesta 1999

 

alla kuvia Tapani Mäkipään kansiosta:

tietokilpailu, mikä yhtiä ja mikä vuosi?